Online casino Suomessa: lisenssijärjestelmä ja verot
Myönnän heti alkuun, että epäilin. Kuulin, että Veikkauksen monopoli purkautuu ja tilalle tulee lisenssijärjestelmä, ja ensimmäinen ajatukseni oli, että uudistus näyttää hienolta paperilla mutta jää pelaajan arjessa pieneksi. Online casino on suomalaiselle jo nyt muutaman klikkauksen päässä. Moni pelaa ulkomaisilla sivuilla, eikä kukaan kysy mitään. Miksi uusi lupapaperi heiluttaisi kenenkään pelitapoja, jos pelit ovat jo puhelimessa valmiina siihen, että painat nappia?
Päätin käydä asian läpi samalla tavalla kuin minkä tahansa tuotteen. Luin lain pääkohdat, katsoin aikataulun, laskin veroasiat ja etsin kohdan, jossa järjestelmä vuotaa. Kerron tässä, mitä tarkistin ja mihin jäin kiinni. Lupaan olla reilu, mutta kehumaan en lupaa ryhtyä.
Sanon jo tässä, että osa epäilystäni piti paikkansa ja osa ei. Palaan siihen lopussa, jolloin pystyn perustelemaan kantani.
Tarkistin ensin, kuka nyt päättää
Lähdin liikkeelle nykyhetkestä, sillä moni sekoittaa sen, mitä on tulossa, siihen, mikä pätee juuri nyt. Tällä hetkellä Manner-Suomessa rahapelien valvoja on Poliisihallitus, jonka arpajaishallinto hoitaa käytännön työn. Rahapelipolitiikan linjaa sisäministeriö. Valtion omistamalla Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus tarjota rahapelejä Manner-Suomessa kesäkuun 2027 loppuun asti, ja tämä yksinoikeusjärjestelmä on voimassa koko siirtymäajan.
Paperilla kaikki on siis yhä Veikkauksen käsissä, mutta todellisuus näyttää toiselta. Veikkaus itse arvioi tänä vuonna, että noin puolet suomalaisten nettipelaamisesta tapahtuu jo valvonnan ulkopuolella. Luku pysäytti minut hetkeksi. Monopoliyhtiö myöntää julkisesti, että puolet sen omasta pelikentästä on karannut muualle, ja se kertoo jotain siitä, miksi lakia ylipäätään lähdettiin uusimaan.
Rahassa sama asia näkyy vielä selvemmin. Veikkauksen vuosikertomuksen mukaan Suomen koko rahapelimarkkinan bruttopelikate oli noin 1,51 miljardia euroa. Saman arvion mukaan ulkomaiset toimijat keräsivät siitä yli 550 miljoonaa euroa. Kun yli kolmannes potista menee rajan yli, on vaikea väittää, että nykyinen järjestelmä toimisi niin kuin sen piti.
Käydään aikataulu läpi ilman hehkutusta
Seuraavaksi halusin päivämäärät oikein, koska verkossa liikkuu kaikenlaisia versioita. Eduskunta hyväksyi uuden rahapelilain viime joulukuussa, ja laki tuli voimaan tammikuun alussa. Siirtymäsäännösten mukaan lisenssihakemuksia voi jättää 1.3.2026 alkaen. Itse lisensoitu markkina on määrä käynnistää 1.7.2027, eli juuri sinä päivänä, jona Veikkauksen yksinoikeus nettipeleissä päättyy.
Väli on pitkä, ja tähän palaan myöhemmin, sillä juuri siinä piilee mielestäni uudistuksen kipein kohta. Ensin katsoin kuitenkin tarkemmin, mitä kilpailulle oikeastaan annetaan. Uusi järjestelmä tuo lisensoidun kilpailun piiriin nettivedonlyönnin, nettikasinopelit, nettikolikkopelit ja nettibingon. Juuri näitä pelejä suomalaiset pelaavat ulkomaisilla sivuilla eniten, joten rajaus vaikuttaa perustellulta.
Kaikki ei tosin vapaudu. Veikkaukselle jää yksinoikeus arpajaistyyppisiin peleihin, raaputusarpoihin, fyysisiin peliautomaatteihin ja maissa toimivien kasinoiden peleihin. Kaupan kassan vieressä pelattavat automaatit ja lauantain lotto pysyvät siis ennallaan. Muutos koskee käytännössä vain ruutua, jota pelaaja tuijottaa sohvalla.
Valvonnan siirto oli kohta, jota en ollut aiemmin huomannut. Uuden markkinan lupa-asiat ja valvonta siirtyvät Poliisihallitukselta uudelle valvontavirastolle. Pidän tätä järkevänä, mutta uusi virasto tarkoittaa aina myös uutta organisaatiota, jonka pitää oppia työnsä lennossa, ja sitä ei voi tietää etukäteen, kuinka nopeasti se ehtii puuttua ongelmiin.
Laskin, mitä verovapaus todella tarkoittaa
Tämä on se kohta, jossa suomalaisilla foorumeilla pyörii eniten puolitotuuksia. Tarkistin asian tuloverosääntöjen pohjalta, ja perusasia on yksinkertainen. Veikkauksen voitot ovat verovapaita. Verovapaita ovat samoin voitot peleistä, joita tarjotaan laillisesti jossain toisessa ETA-valtiossa. Jos pelaat ETA-maassa lisensoidulla kasinolla, voitto on siis sinun ilman veroilmoitusta.
Tähän tulee iso mutta. Lisensoimattomien sivujen voitot ovat pelaajalle veronalaista tuloa, ja ne pitää ilmoittaa Verohallinnolle. Kasinoita, joilla on lupa jostain ETA-maiden ulkopuolelta, on paljon, ja niiden sivut näyttävät pelaajan silmissä aivan samalta kuin muidenkin. Ero näkyy vasta sivun alalaidan pienessä lisenssitekstissä, jota harva lukee.
Arpajaisvero on asia erikseen, ja se on syytä pitää erillään pelaajan omasta verotuksesta. Lisensoidulla markkinalla veroprosentti on 22 prosenttia bruttopelikatteesta, ja sen maksaa pelin tarjoaja. Pelaajan voittoja se ei koske. Mainitsen tämän siksi, että olen nähnyt keskusteluja, joissa näitä kahta veroa on pidetty samana asiana, ja moni on luullut joutuvansa maksamaan 22 prosenttia jokaisesta voitostaan.
Oma johtopäätökseni on, että verovapaus on aidosti hyvä juttu, mutta se toimii vain, jos pelaaja itse tarkistaa lisenssin. Kukaan muu ei tee sitä hänen puolestaan.
Katsoin, miten rahat liikkuvat tilille ja takaisin
Maksutavat ovat se osa, jonka pelaaja kohtaa ensimmäisenä, joten testasin, miltä tavallinen talletus näyttää. Suomessa ylivoimaisesti yleisin tapa on tunnistautua pankkitunnuksilla. Sen päälle on rakennettu Trustlyn kaltaisia pankkimaksupalveluita, joissa raha siirtyy suoraan omalta tililtä ilman korttia. Pay N Play vie saman idean pidemmälle. Siinä tunnistautuminen ja talletus hoituvat yhdellä kertaa, eikä erillistä rekisteröitymistä tarvita.
Pay N Play -pikapelit ovat suomalaiselle tuttuja juuri tämän nopeuden takia. Pelaaja voi tallettaa, pelata ja nostaa voitot pankkitilille ilman lomakkeiden täyttelyä. Moni etsii netistä maksutapojen mukaan, ja esimerkiksi hakusana zimpler kasinot kertoo, että pelaajat valitsevat kasinon usein sen perusteella, millä tavalla rahat kulkevat eikä sen perusteella, kuka lisenssin on myöntänyt. Ymmärrän tämän hyvin, mutta juuri tässä kohtaa järjestys menee mielestäni väärin päin.
Uusi laki puuttuu maksamiseen kahdella tavalla. Pelaajan tunnistaminen on lisensoiduilla sivustoilla pakollista, mikä ei pankkitunnuksiin tottuneelle suomalaiselle juuri tunnu missään. Laissa on lisäksi päivä- ja kuukausikohtaiset rajat sille, paljonko pelitilille voi siirtää rahaa. Tarkkoja summia en ole nähnyt, enkä aio arvailla niitä. Rajojen idea on silti selvä: vauhdilla tehtäville talletuksille tulee katto, jota pelaaja ei voi itse ohittaa.
Myönnän, että tässä kohtaa epäilyni hieman laantui. Pankkitunnistus ja siirtorajat yhdessä ovat jo jotain, mitä moni ulkomainen sivu ei suomalaiselle pelaajalle nykyään tarjoa.
Kaivoin esiin suurimman heikkouden
Lupasin yhden todellisen miinuksen, ja tässä se on. Se ei ole lain sisältö vaan sen aikataulu. Laki on voimassa, hakemuksia voi jättää ja kaikki puhuvat uudesta markkinasta, mutta lisensoitu markkina käynnistyy vasta 1.7.2027. Sitä ennen pelaaja elää välitilassa, jossa vanha järjestelmä on yhä voimassa ja uusi on vasta tekeillä.
Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa. Keskitetty itsensä sulkemisen järjestelmä kattaa kaikki luvanhaltijat, kun uusi laki on täysimääräisesti käytössä, ja heinäkuusta 2027 alkaen pelaaja voi sulkea itsensä myös yksittäisen toimijan kaikista tai vain tietyistä peleistä. Hyvä niin. Siirtymäaikana luvanhaltijoita ei kuitenkaan vielä ole, joten suomalainen pelaaja, joka haluaa pitää taukoa, voi sulkea itsensä Veikkauksesta. Sen jälkeen hän voi siirtyä ulkomaiselle sivulle samana iltana, eikä mikään suomalainen järjestelmä huomaa sitä.
Ongelma kasvaa, kun siihen lisätään veroasia. Välitilassa pelaaja ei näe sivulla mitään suomalaista leimaa, joka kertoisi, onko paikka turvallinen. Hänen täytyy itse tunnistaa, onko lisenssi ETA-maasta vai jostain muualta, ja virhe voi tarkoittaa veronalaisia voittoja, joista hän ei edes tiennyt. Puolitoista vuotta on pitkä aika, ja juuri ongelmapelaaja on se, joka tänä aikana jää selvimmin ilman suojaa.
Ymmärrän, miksi aikataulu on tällainen. Uuden viraston pitää ehtiä aloittaa työnsä, hakemukset pitää käsitellä ja Veikkauksen yksinoikeudelle haluttiin selvä päättymispäivä. Ymmärrys ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että suojaverkko on paperilla valmis ja käytännössä vasta tulossa!
Mietin markkinointia ja sitä, kuka kuria pitää
Viimeiseksi tarkistin mainonnan, koska sitä suomalainen pelaaja näkee joka päivä. Uuden lain mukaan markkinointiin tarvitaan rahapelilupa, jos markkinointi kohdistuu Suomeen. Periaatteessa tämä tarkoittaa, että suomenkieliset kasinomainokset somessa ja videopalveluissa ovat jatkossa luvanhaltijoiden etuoikeus.
Olen tässä kohtaa varovaisen toiveikas mutta en sinisilmäinen. Sääntö on selvä, mutta sen valvonta on toinen asia. Mainoksia tulee monesta suunnasta, ja osa niistä on tehty niin, ettei ole helppo sanoa, kohdistuvatko ne juuri Suomeen. Uudella valvontavirastolla on siinä paljon työtä, ja sen onnistuminen ratkeaa vasta vuosien mittaan, ei lain tekstissä.
Uudistuksen sanasto on hyvä tuntea ennen kuin lähtee lukemaan uutisia. Rahapelilaki tarkoittaa itse lakia ja arpajaisvero toimijan maksamaa veroa. Kun nämä kaksi sanaa ovat hallussa, suuri osa julkisesta keskustelusta aukeaa ilman, että tarvitsee kahlata läpi koko lakitekstiä.
Palaan alun epäilyyn
Aloitin olettamalla, että lisenssijärjestelmä on paperilla hieno mutta arjessa pieni. Kävin asiat läpi, ja olin puoliksi oikeassa. Uudistus tuo nettikasinot, kolikkopelit, vedonlyönnin ja bingon valvotun kilpailun piiriin. Se tuo mukanaan pakollisen tunnistamisen, siirtorajat ja keskitetyn sulkemisjärjestelmän, ja nämä ovat aitoja parannuksia nykytilaan, jossa puolet pelaamisesta tapahtuu valvonnan ulkopuolella.
Väärässä olin siinä, että muutos jäisi pieneksi. Väärässä en ollut siinä, että siirtymäaika on heikko kohta. Kesäkuun 2027 loppuun asti pelaaja on käytännössä oman harkintansa varassa, ja silloin kannattaa tarkistaa lisenssi ennen talletusta, muistaa ETA-maiden verovapaus ja pitää mielessä, että muiden sivujen voitot pitää ilmoittaa verottajalle.
Lyhyesti sanottuna uudistus on parempi kuin pelkäsin, mutta se alkaa suojata pelaajaa kunnolla vasta, kun lisensoitu markkina oikeasti käynnistyy. Siihen asti oma tarkkuus on paras turva!